Kasvava usko

Voiko usko kasvaa? Hebrealaiskirjeessa puhutaan uskon sankareista. Yksi sankareista oli Henok. Henok eli kauan sitten. Jered oli hänen isänsä joka eli 962 vuotiaaksi. Jerodin isä eli 895 vuotiaaksi.

Elinvuosia oli melkoisesti tuohon aikaan. Henokista sanotaan, että hän eli ja vaelsi aina Jumalan tahdon mukaisesti. Hän vaelsi kuuliaisena Jumalalle. Henokin ollessa 365 vuotias häntä ei enää ollut. Jumala oli ottanut hänet yhteyteensä siten ettei Henok maistanut kuolemaa.
Metuselah oli Henokin poika ja hän eli 969 vuotiaaksi.

Inhimmillisesti Henok siis otettiin pois kesken aikojaan. Henok kaipasi Jumalan yhteyteen ja Jumala Henokin. Tämä ystävyys sai niin syvät mittasuhteet, ettemme voi ymmärtää asiaa inhimmillisesti.

Uskon ja kuuliaisuuden vuoksi Henok otettiin taivaaseen Jumalan yhteyteen.

Tiedän uskon tulevan Jumalalta ja mitä lähempänä Häntä olemme sitä enemmän opimme Häneltä asioita. Tämä jano Jumalan läheisyyteen lisää meidän uskoamme. Usko muuttuu yhä useammin näkemiseksi. Tämä tapahtuu siksi koska pidämme katseemme Jeesuksessa, uskomme perustajaan ja täydelliseksi tekijään. Hän saa meissä aikaiseksi uskoa.

Pidetään katse Jeesuksessa, ei niinkään olosuhteissamme. Ajatellaan Jeesusta, joka kävi ristin tien, jotta meillä olisi elämä ja yltäkylläisyys. Hän ei luovuttanut, älkäämme mekään.

Usko kasvaa luottaessamme Jeesuksen armoon ja hyvään tahtoon meitä kohtaan. Jopa vaikeuksien keskellä tiedämmeJumalalla on hyvä tahto meitä kohtaan. Kuritus on parhaaksemme. Älkäämme halveksiko Jumalan kuritusta sillä se kasvattaa meidän uskoamme. Sillä kun pääsemme voittoon asioissamme huomaamme parantuneemme ja olevamme vahvempia Jeesuksessa Kristuksessa.

Pidetään katseemme ylhäällä, kohti vuoria.

                        Ilo Herrassa on meidän väkevyytemme. Se ei ole kiinni olosuhteistamme.

Toivon näkökulma

Elämässä voimme ajoittain kokea toivottomuutta ja hyvin masentavia asioita. Nämä tilanteet voivat saada meidät kokemaan hyvin syvää toivotomuutta.

Afrikassa sai kaiken köyhyyden ja sairauden keskellä iloa pienistä asioista. Yksi kiitollisuuden aihe on jo sekin, että olen tänään uskossa ja matkalla taivaan kotiin.

Tuo ilo tulevasta kodista, antaa toivoa tähän hetkeen. Voimme iloita lintulaudalla olevista pienistä linnuista. Auringon säteistä kun ne pilkistävät pilvien välistä. Auringon noususta tai laskusta ja siitä väriloistosta jota näissä hetkissä aina välillä on.

Raamattu lupaa meille koettelemusten keskellä Jumalan varjelusta ja apua. Koskaan meitä ei koetella yli meidän voimiemme. Tässä tarvitsemme vain luottamusta Jumalan huolenpitoon ja varjelukseen.

Itse olen saanut huomata elämässäni valtavaa Jumalan siunausta. Voi kunpa osaisin osoittaa sitä rakkautta muillekkin mitä olen itse saanut tuntea ja kokea. Välillä on ihan kuin kylpenyt Jumalan rakkauden läsnäolossa. Tähän minua ja sinua kutsutaan.

Opitaan elämään täydellisessä anteeksiantamuksessa. Annetaan anteeksi muille ja eletään itse tästä anteeksisaamisesta ilman kaunaa tai vihaa.

Kuka voi pitää meidät erossa Jumalan rakkaudesta. Ei mikään, näin lukee Raamatussa. Oli elämäntilanteesi mikä tahansa Jumalan rakkaus kantaa sinua sen läpi. Pidä kiinni Jeesuksesta ja usko mitä Raamattu lupaa.

                                                                     Sambesi joki

                                        Sambian ja Zimbabwen yli satavuotta vanha rajasilta

                                                             Viktoriaputousten maisemia.